Vuorovaikutuksellinen suhde ihmisen ja läheisen eläimen kanssa edistää terveyttä usealla eri tavalla. Eläimet auttavat meitä käsittelemään omia tunteitamme, muistojamme ja kokemuksiamme. Ne lievittävät stressiä sekä yksinäisyyttä. Niiden läsnäolo koetaan rauhoittavana. Eläimet myös alentavat verenpainettamme ja hidastavat sykettä. Eläimet siis tarjoavat meille audiovisuaalista ja tuntoaistillista stimulaatiota, jonka on mahdollista edistää hyvinvointiamme kemiallisten prosessien kautta.
Siitä sukupolvesta, joka nyt elää vanhuuttaan, on moni nuoruudessaan elänyt elämää, johon eläimet ovat vahvasti kuuluneet sekä työtovereina, että elannonlähteenä. Oman talon kotieläimiin saattoi olla hyvinkin henkilökohtaiset suhteet. Eläinten läheisyys myös vanhuudessakin, voi siis olla monelle ikääntyneelle toivottua. Ikääntyneelle lemmikki tai vieraileva eläin, voi tuoda myös helpotusta yksinäisyyden kokemukseen. Jo puiston tai pihan lintujen ruokkiminen voi tarjota seuraa ja tekemistä arkeen. Koiralle taas voi kertoa tarinoita tai uskoitua murheistaan ja pohtia niihin ratkaisuja.
Palvelukodeissa monet ikääntyneet viettävät mielellään aikaa eläimen seurassa, taputtelevat niitä, juttelevat niille ja joskus jopa kävelevät eläin seuranaan. Tämänkaltaisen toiminnan on palvelukodeissa havaittu kasvattavan ikääntyneiden yleistä aktiivisuutta ja saavan asukkaat liikkeelle sängynpohjasta ja olemaan kontaktissa muiden ihmisten kanssa, joka taas edelleen mahdollistaa erilaisia virkistys- ja harrastetoimintoja.
Kun eläimiä käytetään hoidon tukena, voidaan puhua kahdenlaisesta toiminnasta. Eläinavusteisesta toiminnasta ja eläinavusteisesta terapiasta. Eläinavusteisella toiminnalla tarkoitetaan virkisty- ja harrastetoimintaa, jolloin toiminta on usein vapaaehtoisuuteenperustuvaa, eikä toimintaa osallistuville ole yksilöllisiä tavoitteita, joihin eläinavusteisella toiminnalla pyrittäisiin. Eläinavusteinen toiminta on luonteeltaan enemmän spontaania, ja sen tarkoituksena on tuottaa mielihyvää ja sitä kautta edistää ihmisen hyvinvointia. Eläinavusteinen terapia sen sijaan, on terapiatyön ammattilaisten ohjaamaa tavoitteellista, pitkäjänteistä toimintaa.
Lemmikit / Tuotantoeläimet
Myös kaupunkialueella lemmikit voivat olla osa hoivakodin elämää. Lemmikkien avulla useat positiiviset vaikutukset hoivakodin asukkaille ovat mahdollisia. Pysyvästi laitoksessa asuvien lemmikkien avulla on niihin mahdollista luoda kiintyneempi suhde, joka taas auttaa vahvempien positiivisten vaikutusten kokemisessa. Lemmikkieläintä helliessä mieliala kohoaa ja turvallisuuden tunne kasvaa.
Esikaupunkiolosuhteissa voi lemmikkinä olla muun muassa
- Kissa
- Koira
- Lintu
- Pieni jyrsijä
- Akvaariokaloja
- Kanoja
- Kaneja
- Lampaita
Esimerkiksi lampaiden ja kanojen hoitaminen on hyvin toiminnallista ja sopii parhaiten sellaisille ikääntyneille, joilla on melko hyvä oma toimintakyky. Näiden eläinten hoitaminen saattaa olla tuttua monelle lapsuus- ja nuoruusvuosilta, ja tuovat myös ikääntyneelle kokemuksen tarpeellisuudesta ja yhteiseen toimintaan osallistumisesta. Munien kerääminen tai villan käsittely on erinomaista ja mielekästä aktiviteettia, johon hoivakotiasukkaat yleensä hyvin mielellään osallistuvat. Jo pelkkä kanojen tarkkailu tarjoaa virikkeellistä aktiviteettia. Tämä pätee myös muihin eläimiin. Tuotantoeläintenpidossa, kuten myös lemmikkien kohdalla, on kuitenkin huomioitava muun muassa eläimiin liittyvän toiminnan eettisyys, resurssit sekä eläinten tarvitsema tila ja niiden pitoon soveltuvat eläinsuojat ja ulkoilualueet.
Eri kaupunkien säädökset ja käytännöt tulee tuotantoeläimiksi laskettavien eläintenkohdalla ottaa hankinnassa huomioon. Esimerkiksi kanoja voi yleensä pitää myös taajama-alueella sekä kaupungissa, kunhan siitä ilmoittaa valvovalle viranomaiselle (Evira, maaseutuelinkeinoviranomainen, ympäristöviranomainen). Eläimiä, kuten kesäkanoja tai -lampaita, voi myös vuokrata kesäksi tms. erikseen sovittavaksi ajanjaksoksi niiden tuotantoon erikoistuneilta maatiloilta, jolloin eläinten ei välttämättä tarvitse olla omia eikä asua pysyvästi hoivakodissa.
Lue lisää:
Eviran ohjeistus kesäkanojen pitäjille
Suomen Kanayhdistys ry. Kesäkanan hankkiminen ja pito
Eviran ohjeistus kesä- ja lemmikkilampaiden pitäjille
Suomen Lammasyhdisty ry. Kesälampaiden myynti ja vuokraus
Suomen Kani- ja jyrsijäliitto
Helsingin Akvaarioseura
Lemmikkieläimet ja ihmisen terveys
Terapiaeläimet / Kaverieläimet
Eläinten läsnäolosta on hyötyä myös silloin, vaikka eläin olisi läsnä vain vähän aikaa. Erilaisia eläinkokemuksia voi tarjota pysyvien eläinasukkaiden vaihtoehtona, tai niiden rinnalla, joko ostamalla terapia- tai kaverieläinpalveluita palveluntuottajilta tai erilaisten hyväntekeväisyys- tai yleishyödyllisten yhdistysten kautta. Terapia- tai kaverieläimet ovat eläimiä, joiden ohjaajilla on yleensä jokin koulutus tai kurssitus tehtävään (ei kuitenkaan välttämättä sosiaali- ja terveysalalta). Eläinten omistajilla/ohjaajilla on pedagogista ymmärrystä sekä osaamista eläimen hyödyntämisestä kuntouttavassa työssä. Terapia- ja kaverieläinten vierailut voidaan sopia tarpeen mukaan, esimerkiksi kerran kuussa tai muulloin sopivana ajankohtana.
Vierailevana eläimenä voi olla esimerkiksi:
- Kissa
- Kani
- Marsu
- Sika
- Kana
- Poro
- Aasi
- Poni / Hevonen
- Laama
- Alpakka
Pienempien terapia -ja kaverieläinten ohessa myös koulutetut alpakat ja laamat liikkuvat sujuvasti jopa sellaisissa hoivakodeissa, joissa on useita kerroksia.
Hevosvierailut voivat tuoda ikääntyneille erityistä merkitystä. Hevosella on vanhempien sukupolvien elämässä oma, tärkeä paikkansa maatilan töiden tekijänä, lemmikkinä ja sotien urheana avustajana.Hevoset voivat herättää paljon muistoja menneisyydestä, ja niitä voi silittää. Ikääntyneille voi sopia hyvin sosiaalipedagoginen hevostoiminta. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta on ihmisen ja hevosen vuorovaikutusta ja tähtää syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen kasvuun ja tukee hyvinvointia. Ikääntyneiden kohdalla sosiaalipedagogista hevostoimintaa voi toteuttaa hevosten vierailuilla palvelukodissa tai tallivierailuiden kautta. Vierailut tuovat ikääntyneille osallisuuden kokemusta, virkistystä arkeen ja pitävät yllä toimintakykyä.
Eläinvierailuista ja muusta terapia -ja kaverieläimiin liittyvästä toiminnasta saat lisätietoa tutustumalla muun muassa seuraaviin sivuihin:
Eläinavusteiset menetelmät
Eläinavustajat ry
Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry
Kennelliiton kaverikoiratoiminta
Hali-Bernit
Suomen karvakaverit
Alpakkaterapia
Nurmelan alpakat
Sosiaalipedagoginen Hevostoimintayhdistys ry
Video suomenhevonen Kiripassin vierailusta Kaunialan sotavamma- ja kuntoutussairaalaan v. 2016
Muut eläinkokemukset
Eläinten seuraamista ei pidä sitäkään väheksyä kokemuksena. Eläinten tarkkaileminen tai eläinten kuvien katseleminen vaikuttaa helpottavasti stressin aiheuttamiin fysiologisiin reaktioihin. Television eläindokumenttejaseuraamalla pääsee tutustumaan myös eksoottisempien eläinten elämään tai muistelemaan omia kokemuksiaan erilaisten eläinten parissa. Positiivisia eläinmuistoja voivat herättää myös esimerkiksi taulut ja kortit, joissa on eläinten kuvia. Eläinten kuvia voi myös maalata ympäristöön tai eläimet voivat olla läsnä koristeiden tai patsaiden muodossa.
Myös luonnonvaraisista eläimistä voi lumoutua. Ikkunoiden kautta tai pihalta käsin taas on mahdollista seurata alueella liikkuvia pieniä eläimiä, kuten esimerkiksi lintuja ja oravia. Luonnonvaraisten eläinten viihtymistä lähiympäristössä ja pihalla voidaan avustaa esimerkiksi rakentamalla niille sopivia elinympäristöjä. Lintujen ruokinta, viherkatto, hyönteishotellit tai ruukkupuutarha ovat omiaan tuomaan esimerkiksi perhosten, mehiläisten ja muiden siivekkäiden elämää lähelle seurattavaksi.
Lintujen, kuten muidenkin eläinten ruokinnassa on kuitenkin hyvä muistaa myös ei toivottujen eläinvieraiden mahdollisuus. Kaupunkialueilla ei toivottuihin vieraihin voivat kuuluvat herkästi lokit, kesykyyhkyt ja liian tuttavalliseksi käyvät oravat. Kaupunkialueilla saattaa olla myös määräyksiä, jotka rajoittavat eläinten ruokintaa.