Luontomaisema on ikääntyneelle merkityksellinen. Luontoympäristö rauhoittaa sydämen sykettä ja laskee verenpainetta. Luonnossa oleilu ja ulkoilu vähentää stressiä, kohottaa mielialaa ja parantaa unen laatua. Se myös parantaa keskittymis- ja ongelmanratkaisukykyä ja lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja osallistumisen halua. Vaikutukset voi huomata paremmin erityisesti niillä ikääntyneillä, joilla on todettu masentuneisuutta. Muistisairaille ikääntyneille viherympäristö taas tuo myönteisiä tunteita, aistivirikkeitä ja mahdollisuuksia palkitsevaan toimintaan.
Luonnon elvyttävät vaikutukset tulevat esille erityisesti silloin, kun lähiviheralueita käytetään säännöllisesti yli viisi tuntia kuukaudessa tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla käydään kahdesta kolmeen kertaan kuukaudessa. Suurempi vaikutus on erityisesti kaupunkien ulkopuolisilla luontoalueilla, ne sillä vaikuttavat mielialaan tehokkaammin kuin kaupungeissa sijaitsevat viheralueet. Vahvempia elpymiskokemuksia, sekä vahvempaa emotionaalista hyvinvointia saavutetaan myös silloin, kun vapaa-ajasta suurempi osa käytetään ulkoiluun. Parasta elpymistä tapahtuu luonnossa sijaitsevissa mielipaikoissa ja erityisen voimakasta elpymiskokemusta voi saavuttaa silloin, kun mielipaikka sijaitsee rannalla, virkistysalueella tai kaupunkimetsässä. Elpymiskokemukset eivät ole yhtä voimakkaita rakennetussa kaupunkiympäristössä ja puistoissa, mutta ikääntyneille niissä vietetty aika on siitä huolimatta merkityksellistä.
Metsä on suomalaiselle luonnollinen oleskeluympäristö, joka rauhoittaa ja tuo tiettyä ajattomuuden tuntua. Metsässä kulkeminen ei ole itsestäänselvyys, jos toimintakyky on rajoittunut. Metsän äärelle, sen tunnelmasta nauttimaan, voi kuitenkin päästä myös sellaisessa tilanteessa; esimerkiksi nuotiopaikalle tai kodalle, tai vaikkapa helppokulkuisille, rakennetuille poluille. Tällaisia virkistysalueita löytyy monesta kunnasta. Metsä on rakennetussa viherympäristössä tai esikaupunkialueilla usein puistomaista ja hoidettua. Tiet ja polut tai ainakin osa niistä ovat kunnossapidettyjä ja helppokulkuisia, joten liikuntarajoitteistenkin ja pyörätuolilla kulkevien on mahdollista päästä niille. Retkeen voi yhdistää esimerkiksi eväät ja kahvin, kun nautitaan raikkaasta ulkoilmasta.
Puisto ympäristönä tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen tekemiseen. Sitä voi käyttää muun muassa rentoutumiseen, virkistäytymiseen ja voimisteluun. Vaihtelua ja elämäniloa voi tuoda, vaikka yhteinen laulu -ja tanssituokio puistossa. Kaupunkialueilta on löydettävissä eri tyylisiä, eri kokoisia ja eri näköisiä puistoja, erilaisine kasvillisuuksineen. Kaupunkiympäristössä puisto voi parhaimmillaan edustaa kuin omaa puutarhaa tai pihaa. Puistojen istutukset voivat tuoda mieleen monenlaisia muistoja. Myös sisältä ulospäin näkyvä puisto -tai vihermaisema voi olla ikääntyneelle tärkeä stressin ja kivunlievittäjä. Lähiympäristöjen erilaisia puistoja on hyvä hyödyntää. Erityisesti silloin, jos luontonäkymä ei ole mahdollinen myöskään ikkunoista katsottuna.
Sisäpuisto vaatii resursseja, mutta kaupunkiympäristöisessä hoivakodissa tai toimintakyvyltään heikentyneelle ikääntyneelle se voisi olla aisteja ja mieltä hivelevä kosketus luontoon. Sisäpuiston laajuus tai sinne yhdisteltävät muut elementit, kuten luonnon äänet, ovat suunniteltavissa tilojen ja mahdollisuuksien mukaan. Sisäpuistossa lattia on peitetty nurmella ja ympäristössä voi olla erilaisia viherkasveja, kuvia tai esimerkiksi vesiaiheita.
Aistimaailman esimerkkejä
Kuulo
Luonnon äänet: puiden humina, tuulessa kahisevat kasvit, lintujen laulu, purojen solina
Eläinten äänet
Solisevan vesiaiheen ääni
Tunto
Puun halaaminen tai koskettaminen
Eläinten läheisyys, koskeminen ja silittäminen
Puiston penkillä istuskelu
Lehtien, kukkien, oksien, sammaleen marjojen, hedelmien ja vihannesten yms. koskettelu, muodot, pinta, pehmeys
Näkö
Eri puulajien / kasvien tunnistaminen ja mieleen palauttaminen
Metsän eläinten tunnistus
Metsämaiseman katselu
Mielipaikan valitseminen metsästä tai puistosta
Haju
Metsän tuoksut esim. sateen jälkeen
Kypsyvien hedelmien ja marjojen tuoksut
Leikatun nurmen tuoksu
Maku
Riistaeläinten lihaa hyödynnetään ruoanlaitossa
(itsepoimittujen) marjojen ja sienien käyttö
Ulkona syöminen ja juominen, kahvittelu, grillaaminen (esim. jos grillikota, niin pannukahvit)
Hyötyliikunta
Retket lähipuistoihin/metsiin, virkistys- ja taukopaikkojen hyödyntäminen
Lintujen ja oravien ruokinta
Villivihannesretket
Lue lisää:
Metsämieliharjoituksia
Mielenterveysseuran Hyvän mielen virtuaaliset metsäkävelyt
Tutustu myös:
Ikäinstituutin Luontoelämyspolku – ohjaajan opas